LOMASUUNTANA SUOMI,

näin teimme Suomesta matkailumaan

248 sivua, sidottu, kuvitettu, osittain nelivärinen
Julkaisija Suomen Matkailun Seniorit ja Suomen Matkailijayhdistys SMY
Kustantaja Hipputeos Oy

Taitto ja kuvasuunnittelu Terra Nord / Risto Hemming.
ISBN 978-952-5617-17-7.

#

Lomasuuntana Suomi

Miten Suomesta tuli matkailumaa? Mitä siihen tarvittiin, ja mitä kaikkea nykypäivän matkailuun liittyy – perustekijöiden eli kuljetuksen ja majoituksen lisäksi? Tämä kirja tarjoaa ainutlaatuisen laajan ja monipuolisen katsauksen dynaamisen ja meidänkin maallemme yhä merkittävämmän elinkeinon vaiheista ja edellytyksistä.

Viitisenkymmentä matkailussa ja sitä sivuavissa tehtävissä toiminutta vaikuttajaa kertovat artikkeleissa ja haastatteluissa näkemyksistään ja kokemuksistaan maailman suurimman toimialan kehityksestä Suomessa. Joukossa on tuttuja nimiä eduskunnasta, valtioneuvostosta, ay-liikkeestä, mediasta, kulttuurielämästä, korkeakoululaitoksesta

sekä tietenkin itse matkailuteollisuudesta ja sen lähimmistä sidosryhmistä.

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on 1887 perustetun alkuperäisen SMY:n perinteitä vaaliva järjestö, joka yhdessä Suomen Matkailun Senioreiden kanssa on ottanut tehtäväkseen koota ja taltioida maamme matkailutietoa. Se julkaisi 2009 artikkelikirjan Tunne maasi, jolle Lomasuuntana Suomi on itsenäinen jatko-osa.

Matkailupolitiikasta melontaan

Lomasuuntana Suomi on ottanut nimensä kotimaanmatkailua edistävän hankkeen iskulauseesta 1970-luvun alkuvuosilta. Suomalaisen Työn Liitto oli tähän hyvään tarkoitukseen lainannut kaikkien tunteman avainlippunsa, ja kirjan etukannessa näemme minkälaisella tunnuksella suomalaisia neljä vuosikymmentä sitten houkuteltiin jättämään lomamarkkansa kotimaahan.

Kirjan neljästä pääteemasta ensimmäisen otsikko on Yhteiskunta ja matkailupolitiikka. Aluksi voimme lukea millä tavalla neljä maamme pitkäaikaisimmista matkailuministereistä vastaa matkailun merkitystä koskeviin kysymyksiin. Tässä luvussa kerrotaan myös Rantasipin mielenkiintoinen tarina sekä selostetaan Suomen saavutettavuuden kehittymistä.

Kulttuurilla ja matkailulla on aina ollut ilmeinen yhdysside – kulttuurijanostahan matkailu Euroopassa aikanaan alkoi. Museot ja näyttelyt ovat matkailijoiden suosikkikohteita tänäkin päivänä, ja Suomeen tullaan yhä useammin myös maamme arkkitehtuurin kansainvälisen maineen takia. Luvussa kerrotaan myös Joulupukin tarina matkailumme lähettiläänä.

Kirjan laajin osa käsittelee Suomen merkittävimpiä matkailukohteita. Aluksi etsitään pyöreän pöydän ympärillä vastausta kysymykseen Mikä on matkailukeskus? Luvussa käydään sen jälkeen paikallisten asiantuntijoiden opastamina läpi matkailuhistoriamme tärkeimmät kohteet – alkaen Imatrankoskesta, Kolista ja Punkaharjusta ja päättyen talvimatkailun turvin syntyneisiin matkailukeskuksiin kuten Tahkovuoreen, Leviin ja Rukaan.

Neljäs pääteema käsittelee luontomatkailua. Kansallispuistomme ovat vuosikymmenten saatossa houkutelleet yhä uusia sukupolvia tutustumaan maamme luontoon aidoimmillaan. Lapin autiotuvat ja retkireitit ovat jo pitkään tarjonneet huokean ja alkuperäisen tavan tutustua villiin pohjoiseen. Ja mikäpä maa sopisi paremmin melojalle kuin Suomi!

Alla olevat artikkelit ovat yleisesti käytettävissä, kunhan lähde ja artikkelin kirjoittaja mainitaan.


JOHDANTO

  1. Olavi Syrjänen: Johdanto


I YHTEISKUNTA JA MATKAILUPOLITIIKKA

  1. Pekka Laukkala: Johdanto
  2. Matkailuministereiden kannanottoja
  3. Pertti Paasio: Matkailu politiikasta nähtynä
  4. Lea Häyhä: Viralliset valtakunnalliset matkailustrategiat
  5. Bengt Pihlström: Matkailumies
  6. Jorma Kallio: Matkailun edunvalvonnan kehitys
  7. Matti Linnoila: Milloin Suomesta tuli matkailumaa
  8. Juhani Kivelä: Rantaloma Oy – Viitasaarelta valtakunnalliseksi toimijaksi
  9. Risto Hemming: Tilauslennolla Pohjolaan
  10. Risto Peltola: Itämeren laivaliikenne
  11. Thure Malmberg: Kapten Arnold Neumann
  12. Kalevi Etelä: När bilfärjorna kom till Finland


II KULTTUURI JA MATKAILU

  1. Olavi Syrjänen: Johdantoartikkeli
  2. Tuula Lindberg: Kongressimarkkinoinnin tarina 1974-2010
  3. Marja-Liisa Rönkkö: Kokoelmien houkutus – museot ja näyttelyt
  4. Markus Aaltonen: Arkkitehtuuri ja matkailu
  5. Risto Räikkönen: Linnanmäen huvipuisto
  6. Pekka Paavola: Särkänniemen elämyspuisto
  7. Matti Lipponen: Joulupukki Suomen vetovoimatekijäksi
  8. Eero Rantala: Savonlinnan oopperajuhlat ja matkailu
  9. Unto Palminkoski: Maaseutumatkailu
  10. Kalevi Vaara: Nuoriso matkailee
  11. Outi Vuorikari: Kulttuurikävely Kuopiossa
  12. Anja Paljakka ja Leena Venho: Fiskarsin ruukki elää uutta kukoistusta


III MERKITTÄVÄT MATKAILUKOHTEET

  1. Pekka Laukala: Johdanto
  2. Pyöreän pöydän keskustelu: Mikä on matkailukeskus
  3. Riitta Tiitola ja Kalevi Antikainen: Imatra – historiallinen matkailukohde
  4. Timo Auvinen: Historialliset matkailukohteet Savonlinna ja Punkaharju
  5. Aatto Jääskeläinen: Koli ja Pielinen – ikuiset erämaamatkailun helmet
  6. Tapani Pursiainen ja Outi Vuorikari: Kuopio ja Puijo
  7. Kaarlo Lidman: Matkailukolmiokaupungit (Helsinki Tampere Turku)
  8. Kari Viitamäki: Hämeenlinna ja Aulanko
  9. Seppo Aho: Rovaniemi – elämysten helmiriutta ja matkailun tiedonsarvi
  10. Tapio Niittyranta: Kolari ja Ylläs
  11. Seppo J. Partanen: SMY:n pioneerityö – matkailun perusta valettiin 30-luvulla
  12. Jussi Töyrylä: Levin kehitys matkailukeskukseksi
  13. Erkki Leikoski: Ruka-Kuusamon matka maineeseen
  14. Kalevi Antikainen: Nilsiän Tahkovuoresta monipuolinen matkailukeskus
  15. Heikki Lampela: Vuokatti, Kainuun helmii
  16. Heikki Kähärä: Visulahden matkailukeskus
  17. Seppo J. Partanen: Saariselän lomakaupunki


IV LUONTOMATKAILU

  1. Seppo J. Partanen: Johdanto
  2. Markku Rimpiläinen: Tunturihiihtäjät aloittivat laskettelumatkailun
  3. Matti Helminen: Kansallispuistot matkailuvaltteina
  4. Timo Hannula: Porotalous ja matkailu
  5. Antero Rautio: Melonta
  6. Seppo J. Partanen: Autiotuvilla ja retkireiteillä vuosisataiset perinteet


V EPILOGI

  1. Jaakko Lehtonen: Näkymä tulevaisuuteen